12. Rangaistukset kannabiksen ja Psilosybe-sienten kasvattamisesta

Kannabiksen ja Psilosybe-sienten kasvattamiseen löytyy internetistä suomenkieliset ohjeet ja niiden kasvattaminen voi olla joillekin laittomilta markkinoilta ostamista mielekkäämpi tapa hankkia niitä. Kuitenkaan edes omaan käyttöön kasvattamista ei katsota käyttörikokseen liittyvänä hankintana, vaan kasvattaminen on huumausaineen valmistamista, joka on huumausainerikos.

Huumausainelain (373/2008) 1 luvun 7 § mukaan Kat-kasvin (Catha edulis), Psilosybe-sienien ja kokapensaan viljely on kielletty. Lisäksi oopiumiunikon, hampun ja meskaliinia sisältävien kaktuskasvien viljely käytettäväksi huumausaineena taikka huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa on kielletty.

Vaikuttaa siltä, että edellä mainitussa pykälässä kasvattamisen kohteet on jaettu kahteen ryhmään: ensin mainittuihin, joita ei saa kasvattaa ollenkaan, sekä jäljempänä mainittuihin, joita ei saa kasvattaa huumausainetarkoituksiin.

Hampun siemenet tai Psilosybe-sienten itiöt eivät sisällä huumausaineeksi luokiteltavia aineita, joten niiden hallussapito ei sinänsä pitäisi olla laitonta. Kuitenkin rikoslain 50 luvun 3 § (1304/1993) mukaan, jos huumausainerikoksen tehdäkseen valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen, on tuomittava huumausainerikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi [yhtä ankara rangaistusasteikko kuin huumausainerikoksesta]. Myös yritys on rangaistavaa. Täten hampun siementen hankkiminen huumausaineeksi kasvattamista varten ja Psilosybe-sienten itiöiden hankkiminen Psilosybe-sienten kasvattamiseksi mihin tahansa tarkoitukseen voitaisiin katsoa laittomaksi huumausainerikoksen valmisteluksi.

12.1 Kasvattajan kanssa asuvien läheisten rikosvastuu

Jos hampun tai Psilosybe-sienten kasvatus tapahtuu asuintiloissa tai sen yhteydessä ja siellä asuu muitakin henkilöitä, niin olisi hyvä ottaa huomioon myös heidän oikeudellinen asemansa. Vaasan hovioikeuden ratkaisun VaaHO 2016:2 mukaan kannabista yhteisesti omistetuissa tiloissa kasvattaneen puoliso ei syyllistynyt huumausainerikokseen tai avunantoon huumausainerikoksessa pelkästään sen takia, että hän olisi passiivisesti sietänyt puolisonsa kannabiksen kasvattamista. 

Kyseisessä tapauksessa oleellista oli, että kannabista kasvattaneella oli yhtäläinen hallintaoikeus tiloihin, joissa kasvatus tapahtui. Lisäksi rikoslain 15 luvun 10 § (563/1998) mukaan ainoastaan törkeän huumausainerikoksen ilmoittamatta jättäminen silloin, kun se vielä olisi estettävissä, on rangaistava rikos. Saman pykälän mukaan rangaistukseen ei kuitenkaan tuomita, jos pitäisi ilmiantaa nykyinen tai entinen aviopuolisonsa taikka nykyinen avopuolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa tai jos kyseessä on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 17 § ja 18 § (732/2015) mukaan edellä mainituilla läheisillä on oikeus kieltäytyä todistamasta siltä osin, kun se saattaisi hänet tai asianosaisena olevan läheisensä syytteen vaaraan tai myötävaikuttaisi heidän syyllisyytensä selvittämiseen.

Puolison passiivisuudesta seuraavaa syyttömyyttä tukee myös Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2015:27, joka liittyy edellä mainittuun hovioikeuden ratkaisuun sekä ratkaisu KKO:2017:88, joka liittyy huumausaineiden säilyttämisen passiiviseen sietämiseen yhteisessä kodissa.

12.2 Rangaistukset kannabiksen kasvattamisesta

Huumausainerikosten avain- ja erikoissyyttäjien kokouksessa 3.6.2010 on tehty suositus syyttäjän seuraamuskannanotoksi kannabiskasvien sisäkasvatustapauksissa (Valtakunnansyyttäjä 2020). Rangaistussuositus perustuu kasvien lukumäärään ja tuottoarvioon. Tuottoarviolla tarkoitetaan sitä kannabismäärää, joka keskimääräisesti saadaan yhdestä kasvista kuivaamalla sen kukinnot ja kukintoa ympäröivät lehdet. Ajankohta, jolloin poliisi löytää ja takavarikoi viljelmän, määräytyy sattumanvaraisesti. Tämän vuoksi seuraamusta arvioitaessa kasvien takavarikointihetken koko ja silloin saatavissa olevan marihuanan määrä ei saa olla ratkaisevin seikka seuraamusta arvioitaessa.

Tuottoarvioon turvaudutaan silloin, kun muuta selvitystä kannabiksen määrästä ei ole saatavilla. Niissä tilanteissa, joissa esimerkiksi vastaaja kertoo tuoton suuremmaksi tai arvioi tuotto-odotuksen suuremmaksi, se voidaan ottaa arvioinnin lähtökohdaksi. Jos esitutkinnassa on selvitetty tapaukseen liittyvä konkreettinen muu määrä (pienempi tai suurempi), voidaan se ottaa seuraamuskannanoton perusteeksi soveltaen kappaleen 11 taulukossa 7 hasikselle määriteltyjä rangaistussuosituksia.

Lisäksi suosituksessa kerrotaan, että laboratoriotutkimusten osalta on riittävää, että kasvuston on todettu sisältävän THC:a poliisin kasvustosta ottamasta osanäytteestä ja että tästä tuloksesta on käytettävissä asiantuntijalausunto. Pieniä taimia sisältävien viljelmien osalta THC:a ei tutkita kuin siinä tapauksessa, että viljelijä kiistää taimien olevan huumehamppua. THC -pitoisuuksia mitataan laboratoriossa vain erityistapauksissa (esim. suuret ammattimaiset viljelmät tai viljelijältä löytynyt yli 150 gramman suuruinen erä valmista marihuanaa).

Lisäksi kannabiksen sisäkasvattajan teon moitittavuuden astetta selvitetään esitutkinnassa seuraavilla tavoilla:

1. Valokuvat viljelmästä (erillinen tila, vesiviljely, lannoitus, valaistus, tuuletus jne.)

2. Valokuvat kasveista (rehevyys, kukinnot)

3. Kasvien lukumäärä ja koko (tuottoarvio)

4. Kasvusto sisältää THC:a - laboratoriolausunto

Poikkeus alla olevan taulukon soveltamiseen tehdään jos kasvatusolosuhteet ovat vaatimattomat tai erinomaiset.

Jos olosuhteet ovat vaatimattomat ja kasveista ei ole voitu saada eikä voida arvioida, että niistä olisi myöhemminkään saatavissa kuin vähäinen määrä huumausainetta, katsotaan sakkorangaistus riittäväksi.

Jos kasvatusolosuhteet ovat erinomaiset ja kasvien suuri määrä, suuret kasvatustilat, käytetyt laitteistot ym. viittaavat ammattimaisuuteen voidaan rangaistuksen lähtökohdaksi ottaa aiemmin mainitussa taulukossa 7 hasiksen määrään perustuvat rangaistussuositukset.

Lisäksi korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2018:7 jälkeen paine nostaa tuottoarvio 25 grammasta 45 grammaan on kasvanut niissä tapauksissa, joissa kasvatusolosuhteet ovat erinomaiset (Valtakunnansyyttäjä 2020). Vuonna 2020 asiaan on pyritty saamaan selvyys korkeimmasta oikeudesta (Kivelä 2020). Korkein oikeus ei kuitenkaan ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Tietojemme mukaan oikeuskäytäntö on kuitenkin kehittymässä mainittuun suuntaan, eli paremmissa kasvatusolosuhteissa yhden kasvin tuottoarvioksi saatetaan katsoa 45 grammaa.

Taulukko 8. Rangaistukset ja tuottoarviot kannabiskasvien määrän mukaan (Valtakunnansyyttäjä 2020)

12.3 Rangaistukset Psilosybe-sienten kasvattamisesta

Psilosybe-sienten osalta ei ole olemassa rangaistussuositustaulukkoja sen enempää hallussapitomääriin kuin kasvatuksen mittasuhteisiinkaan nähden. Suuntaa antavaa tietoa voidaan kuitenkin hakea Psilosybe-sieniä koskevien rikostapausten tuomioista.

Korkein oikeus linjasi 31.5.2017 (KKO:2017:33), että Psilosybe-sienet eivät ole erittäin vaarallisia huumausaineita. Aiemmassa oikeuskäytännössä Psilosybe-sienet olivat (ainakin pääsääntöisesti) katsottu erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi. Siten tarkastelun ulkopuolelle kannattaa jättää tätä vanhemmat tapaukset.

Korkein oikeus (KKO) katsoi, että Psilosybe-sieniä ei tulee pitää erittäin vaarallisina huumausaineita, mutta erityisesti sienten käyttöön liittyvien vääristyneiden havaintojen ja aistiharhojen vuoksi niitä on perusteltua pitää jonkin verran vaarallisempana huumausaineena kuin esimerkiksi hasista. KKO katsoi tavanomaiseksi käyttöannokseksi noin 2 - 3 grammaa kuivattuja Psilosybe-sieniä ja että kuivatut sienet sisältävät vaikuttavia aineita noin kymmenkertaisen määrän tuoreisiin sieniin verrattuna.

Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien vuonna 2019 julkaisemassa, huumausaineiden rangaistuksia koskevassa raportissa todettiin, että KKO:n päätöksen jälkeen ei ollut moniakaan rikostapauksia, joissa Psilosybe-sienet olisivat ollut tuomiossa ainoa huumausaine ja siten tuomiot eivät juurikaan tarjoa eväitä rangaistuskäytännön arvioimiseen. Rangaistuksen mittaamista koskevat hovioikeusratkaisut ovat enimmäkseen liittyneet kasvatusalustoihin.(Helsingin hovioikeus 2019)

Raportissa käsitellyissä tapauksissa on katsottu oikeudenmukaiseksi seuraavanlaiset rangaistukset:

• 2 kasvatusalustan maahantuonti (20-30 käyttöannosta) = 30 päiväsakkoa

• kasvatusalustoista ja kasvatuspurkista olisi ollut saatavilla 60 grammaa kuivattua sientä (20-30 käyttöannosta) = 50 päiväsakkoa.

• 12 kasvatusalustan maahantuonti (2 kasvatusalustaa itselle, 10 muille) (120-180 käyttöannosta) = 80 päiväsakkoa

• kasvattanut 300 grammaa sientä (kuivana), joista käyttänyt noin kolmasosan itse ja tarjonnut noin kaksi kolmasosaa tuttavilleen käytettäviksi (100 - 150 käyttöannosta) = 60 päivää vankeutta (todennäköisimmin ehdollista)

• 55 kasvatusalustan maahantuonti = 60 päivää vankeutta (todennäköisimmin ehdollista)

• Vertailun vuoksi hasiksen osalta noin 100 grammaa (noin 200 käyttöannosta) = 60 päivää vankeutta (Helsingin hovioikeus 2019)

• Vertailun vuoksi on uutisoitu tapauksesta, jossa henkilö oli tilannut sieniä salatun verkon postimyynnistä (Silkkitieltä) ensin 244 eurolla ja sitten 223 eurolla. Tuomioksi kahdesta huumausainerikoksesta tuli 60 päiväsakkoa (Hannula 2020).

12.31 Rangaistukset Psilosybe-sienten kasvatusalustoista

Edellä mainitussa tapauksessa KKO:2017:33 vastaaja oli syyllistynyt kahteen eri rikokseen tai rikoskokonaisuuteen. Ensimmäisessä hän oli tilannut ulkomailta 45 Psilosybe-sienten kasvatusalustaa, antanut niistä veljelleen kuusi ja itse viljellyt 39 alustaa, joista hän oli saanut 300 grammaa kuivattua sientä. Sienistä hän oli käyttänyt noin kolmasosan itse ja tarjonnut noin kaksi kolmasosaa tuttavilleen käytettäviksi. Toisessa teko oli jäänyt yrityksen tasolle, kun hän oli tilannut ulkomailta 55 Psilosybe-sienten kasvatusalusta, jotka Tulli oli pysäyttänyt.

KKO katsoi, että 300 grammasta kuivattuja sieniä  on ollut saatavissa noin 100 - 150 tavanomaista käyttöannosta. KKO katsoi että yksinomaan tästä teosta oikeudenmukainen seuraamus olisi 60 päivää vankeutta.

55 kasvatusalustan maahantuonnin osalta ei ollut esitetty selvitystä kasvatusalustojen koosta. KKO katsoi että yksinomaan tästä teosta oikeudenmukainen seuraamus olisi 60 päivää vankeutta.

Vastaaja oli edistänyt rikoksensa selvittämistä ja kokonaisuutta arvioiden KKO päätti rangaistukseksi 60 päivää ehdollista vankeutta.

Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien huumausaineiden rangaistuksia koskevassa raportissa käsiteltiin myös muutamia muita kasvatusalustoja koskevia tapauksia. Näissä tapauksissa on todisteena vedottu Tullilaboratorion kasvatuskokeeseen, jossa oli tutkittu neljää eri alkuperää olevaa kasvatusalustaa, jotka olivat tuottaneet 2 - 2,5 kuukauden kasvatuksen aikana keskimäärin 286 grammaa sieniä [kaikesta päätellen tuoreena]. Kasvatusalustojen tuottamien sienten määrä oli vaihdellut 140 grammasta 490 grammaan (Helsingin hovioikeus 2019).

Helsingin hovioikeuden asiassa R 16/1119 (tuomio annettu 4.7.2017) vastaaja oli tilannut ulkomailta kaksi Psilosybe-sienten kasvatusalustaa. Hovioikeus arvioi, että yhdestä Psilosybe-sienten kasvatusalustasta voidaan odottaa saatavan keskimäärin noin 10-15 käyttöannosta. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen rangaistus on 30 päiväsakkoa.

Helsingin hovioikeuden asiassa R 17/906 (tuomio annettu 4.7.2017) vastaaja oli tilannut ulkomailta kaksitoista Psilosybe-sienten kasvatusalustaa. Kaksi oli tarkoitettu vastaajalle itselleen ja loput 10 muille viidelle henkilölle. Hovioikeus arvioi, että yhdestä Psilosybe-sienten kasvatusalustasta voidaan odottaa saatavan keskimäärin noin 10-15 käyttöannosta. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen rangaistus on 80 päiväsakkoa.

Rovaniemen hovioikeuden asiassa R 16/1071 (tuomio annettu 28.6.2017) hovioikeus katsoi, että kasvatusalustoista ja kasvatuspurkista olisi ollut saatavissa noin 60 grammaa kuivattua sientä ja siten noin 20 – 30 käyttöannosta. Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen rangaistus kahdesta huumausainerikoksen valmistelusta ja lievästä salakuljetuksesta oli 50 päiväsakkoa.

12.32 Rangaistukset Psilosybe-sienten itiöistä

Kappaleen 12 alussa esitettiin tulkinta, että huumausainelain mukaan Psilosybe-sienten kasvattaminen mihinkään tarkoitukseen olisi laitonta. Vaikka Psilosybe-sienten itiöt eivät sisällä mitään kiellettyä ainetta, niiden hankkiminen voidaan katsoa huumausainerikoksen valmisteluksi, jos itiöt on hankittu tarkoituksena kasvattaa niistä sieniä. 

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden asiassa R19/1973 (tuomio annettu 28.6.2019) vastaaja oli tilannut ulkomailta Psilosybe-sienten itiöitä luovuttaakseen ne jollekin toiselle, jonka tarkoituksena vastaajan tiedon mukaan on ollut kasvattaa niistä Psilosybe-sieniä. Käräjäoikeus katsoi hänen syyllistyneen huumausainerikoksen valmisteluun ja tuomitsi hänet maksamaan 30 päiväsakkoa.

psilosybiini.info -keskusteluforumilta löytyy myös kertomus, jossa kertoja oli tilannut itiöitä. Itiöt jäivät Tullissa kiinni ja niistä oli Tullilaboratoriossa kasvatettu rihmastoa, jonka oli tunnistettu sisältävän psilosybiiniä. Kertoja oli kuulusteluissa kieltänyt syyllisyytensä ja tämän seurauksena hänen bitcoin-hankintojaan oli tutkittu. Kertomuksen mukaan hänelle tuomittiin 30 päiväsakkoa huumausainerikoksen valmistelusta.