7. Poliisin toimivaltuudet ja pakkokeinot käyttörikostapauksissa

Sivua päivitetty viimeksi 15.3.2025

Tässä kappaleessa käsitellään lähinnä pakkokeinoja, jotka ovat käytettävissä huumausaineen käyttörikosta epäiltäessä. Huumausainerikokseen syyllistyminen mahdollistaa poliisille laajemman pakkokeinovalikoiman.

Pakkokeinojen käyttämistä rajoittaa suhteellisuusperiaate ja vähimmän haitan periaate. Pakkokeinolain (806/2011) 1 luvun 2 § ja 3 § mukaan pakkokeinoja saa käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Pakkokeinon käytöllä ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä käytön tarkoituksen saavuttamiseksi. Pakkokeinon käytöllä ei saa aiheuttaa kenellekään tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa.

7.1 Kiinniotto

Pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 1 § mukaan poliisi voi ottaa rikoksesta epäillyn kiinni rikoksen selvittämistä varten. Kiinnioton jatkuminen yli 12 tuntia edellyttää pidättämisen edellytysten olemassaoloa. Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on 24 tunnin kuluessa kiinniottamisesta päätettävä, onko kiinniotettu päästettävä vapaaksi vai pidätettävä.

7.2 Pidättäminen

Pakkokeinolain (806/2011) 2 luvun 5 § mukaan rikoksesta todennäköisin syin epäilty saadaan pidättää mm. jos hän on tuntematon ja kieltäytyy ilmoittamasta nimeään tai osoitettaan taikka antaa siitä ilmeisesti virheellisen tiedon. Pelkästä käyttörikoksesta kiinnijääminen ei täytä pidättämisen edellytyksiä. Rikoksesta todennäköisin syin epäilty voidaan pidättää myös jos rikoksesta voi saada vähintään vuoden vankeutta ja on syytä epäillä, että epäilty hävittäisi todistusaineistoa. Huumausainerikos voi täyttää nämä kriteerit. Pidätetty on päästettävä vapaaksi heti, kun pidättämisen edellytyksiä ei enää ole.

7.3 Takavarikoiminen

Pakkokeinolain (806/2011) 7 luvun 1 § mukaan esine, omaisuus, asiakirja tai teknisessä laitteessa oleva data voidaan takavarikoida, jos on syytä olettaa, että sitä voidaan käyttää todisteena rikosasiassa tai se tuomitaan menetetyksi. Poliisin ohjeiden mukaan huumausaineet ja niiden käyttövälineet takavarikoidaan. Tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi myyntipakkauksissa olevia neuloja tai ruiskuja ei lähtökohtaisesti takavarikoida, ellei siihen ole erityistä tutkinnallista syytä (Valtakunnansyyttäjä 2018c).

Normaalisti menettämisseuraamuksista säädetään rikoslain 10 luvussa (875/2001) mutta huumausaineiden kohdalla menettämisseuraamus on suoraviivaisempaa ja rikoslain 50 luku 6 § (875/2001) mukaan valtiolle menetetyksi tuomitaan välineet, tarvikkeet tai aineet, joita on käytetty huumausainerikosten tekemiseen tai jotka on tähän tarkoitukseen hankittu.

7.4 Paikanetsintä

Pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 1 § ja 4 § mukaan paikanetsinnän kohteena voi olla kulkuneuvo (lukuun ottamatta asumiseen käytettäviä kulkuneuvoja) tai muu kuin kotietsinnän kohteena oleva paikka, vaikka siihen ei ole yleistä pääsyä tai yleinen pääsy siihen on rajoitettu tai estetty. Esimerkiksi rikoksesta epäillyn henkilön käyttämään hotellihuoneeseen voidaan tehdä paikanetsintä, sen jälkeen, kun henkilö on kirjautunut ulos hotellista (Poliisihallitus 2017a).

Paikanetsintä voidaan tehdä jos etsinnässä voidaan olettaa löytyvän tutkittavana olevaan rikokseen liittyvä, takavarikoimiskelpoinen esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä. 

7.5 Yleinen kotietsintä

Pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 1 § ja 2 § mukaan yleisen kotietsinnän kohteena voi olla asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen (esim. autotalli, sauna ja varastorakennus). Kulkuvälineistä asunnoiksi on katsottava esimerkiksi asuntoautot ja kuorma-autojen nukkumiseen tarkoitetut osat. Kulkuvälineissä, joissa on edellä mainittuja nukkumiseen tarkoitettuja alueita, myös kuljettamiseen tarkoitettu alue kuuluu kotirauhan piiriin. Asukkaiden kellarikomerot, ullakkovarastot ja taloyhtiön pyörävarasto eivät ole kotirauhan suojaamia paikkoja, joten niihin sovelletaan paikanetsinnän säännöksiä (Poliisihallitus 2017a).

Kotietsintä voidaan tehdä rikoksesta epäillyn hallinnassa olevassa paikassa, jos epäillystä rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta ja etsinnässä voidaan olettaa löytyvän tutkittavana olevaan rikokseen liittyvä, takavarikoimiskelpoinen esine, omaisuus, asiakirja tai tieto tai seikka, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä. Huumausaineen käyttörikos täyttää rangaistusasteikon kriteerin. Etsinnän tuloksellisuuden odotusta koskevaa kriteeriä on arvioitava tapauskohtaisesti (Poliisihallitus 2017a).

Kotietsintä voidaan tehdä myös paikassa, joka ei ole rikoksesta epäillyn hallinnassa, jos rikos on tehty siellä tai epäilty on otettu siellä kiinni taikka jos muuten voidaan erittäin pätevin perustein olettaa, että etsinnässä löytyy edellä mainittu esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka.

Pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 5 § ja 6 § mukaan rikoksesta epäillyllä on kotietsinnässä läsnäolo-oikeus. Etsintäkohteen haltijan ollessa kiinniotettuna, pidätettynä tai vangittuna, hänelle tulee varata tilaisuus olla läsnä etsinnässä, mikäli etsintä tehdään hänen luonaan. Tilaisuutta läsnäoloon ei tarvitse varata, jos se viivyttäisi merkittävästi etsinnän tekemistä tai vaarantaisi sen tarkoituksen. Jos kukaan ei ollut etsinnässä läsnä, on sille, kenen luona etsintä suoritettiin, viipymättä ilmoitettava kotietsinnästä, oikeudesta saada kotietsintäpäätös ja kotietsintäpöytäkirja sekä oikeudesta saattaa kotietsintä tuomioistuimen tutkittavaksi. Lisäksi kotietsintää ei saa ilman erityistä syytä toimittaa kello 22:n ja 7:n välisenä aikana (Poliisihallitus 2017a). Huom. tässä oppaassa kerrotaan esimerkkitapauksista, joiden tapahtuma-aikaan on ollut voimassa vanha pakkokeinolaki (450/1987),  jonka 5 luvun 5 § mukaan kotietsintää ei saanut tehdä ilman erityistä aihetta kello 21:n ja 6:n välisenä aikana.

Pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 18 § mukaan sen vaatimuksesta, jonka luona kotietsintä on toimitettu, tuomioistuimen on todettava, ovatko kotietsinnän toimittamisen edellytykset olleet olemassa taikka onko kotietsinnässä menetelty lain edellyttämällä tavalla. Vaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa kotietsinnän toimittamisesta tai siitä myöhemmästä ajankohdasta, jolloin vaatimuksen esittäjä on saanut tiedon etsinnän toimittamisesta.

Tämä mahdollisuus valittaa kotietsinnästä tuli voimaan elokuussa 2011 (Kammonen 2011). Lisäksi nykyinen pakkokeinolaki (806/2011) astui voimaan 1.1.2014. Nykyisessä pakkokeinolaissa kotietsintä ja paikanetsintä on eroteltu omiksi pakkokeinoikseen, kun aiemmassa pakkokeinolaissa (450/1987) kotietsintä kattoi molemmat.

Kuvaaja 2. Koti- ja paikanetsintöjen lukumäärät tapauksissa, joissa huumausaineen käyttörikos on ollut vakavin rikos (StatFin 2025a):

Kuvaajasta nähdään, että käyttörikoksen perusteella tehtyjen koti- ja paikanetsintöjen yhteismäärä on pysynyt melko samana, mutta kotietsintöjen määrä on vähentynyt ja paikanetsintöjen määrä on lisääntynyt. Opasta kirjoittaessa ei ole ollut tiedossa minkälaisissa tilanteissa käyttörikosperusteisia kotietsintöjä on yleensä tehty. Kuitenkin voidaan tehdä havainto, että vuonna 2023 kotietsintöjä on tehty vajaa kymmesosa vähemmän kuin mitä vuonna 2023 on ollut rikosjuttuja, joissa käyttörikos on vakavin rikosnimike (noin 7600 kpl, esitelty tarkemmin kappaleessa 5.3). Ei siis vaikuta siltä, että kovinkaan usein pelkästä käyttörikoksesta seuraisi kotietsintä.

Kotietsinnästä tehtävän valituksen mahdollisuutta alettiin hyödyntämään heti vuonna 2011 ja ensimmäiset vuosina 2011 ja 2012 tehdyt valitukset etenivät korkeimman oikeuden käsiteltäviksi vuonna 2014. Kenties edellä mainitut seikat ja korkeimman oikeuden vuonna 2014 antamat ratkaisut ovat vaikuttaneet kotietsintöjen ja paikanetsintöjen määrän kehitykseen. Seuraavissa kappaleissa käydään lyhyesti läpi korkeimman oikeuden antamat ratkaisut.

7.51 Kotietsintä käyttörikosepäilyssä: esimerkkitapaus 1

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2014:57 poliisipartio oli pysäyttänyt henkilön kuljettaman auton liikennetarkastusta varten tammikuussa 2012 aamuyöllä kello 3.50. Tarkastuksen yhteydessä tehdyn puhalluskokeen tulos oli ollut puhdas. Henkilö oli kieltäytynyt huumausaineen pikatestistä. Hän oli kertomuksen mukaan käyttäytynyt ärtyneesti, ollut sekavan oloinen eikä ollut kysyttäessä vastannut mitään kieltäytymisen perusteeksi. Käytöksen perusteella oli syntynyt epäily, että hän oli ollut huumaavien aineiden vaikutuksen alainen ajon aikana. Turvallisuustarkastuksessa hänen hallusta oli löytynyt kääntöveitsi. Henkilö oli viety verikokeeseen, koska häntä oli ollut syytä epäillä rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Henkilön autoon ja kotiin tehtiin kotietsintä. Kotietsintä henkilön kotona oli tehty kello 4.45. Kotietsinnän tarkoituksena oli ollut etsiä takavarikoitavia huumaavia aineita. Niitä ei ollut kuitenkaan löytynyt. Asunnossa olivat kotietsinnän tekemisen aikana henkilön puoliso ja hänen 2-vuotias lapsensa.

Helsingin käräjäoikeus oli katsonut helmikuussa 2012, että epäilty rikos, asiassa esitetyt olosuhteet sekä kotietsinnän tarkoitus huomioon ottaen kotietsinnän toimittamiselle oli käräjäoikeuden mukaan katsottava olleen pakkokeinolain mukaiset edellytykset. Helsingin hovioikeus näki asian samalla tavalla huhtikuussa 2012.

Korkein oikeus antoi ratkaisunsa elokuussa 2014. Ratkaisussaan korkein oikeus katsoi, että huumausaineen pikatestistä kieltäytyminen tai mahdollisesti ärtynyt käyttäytyminen eivät sellaisenaan ole riittäviä perusteita epäillä henkilön olevan huumausaineen vaikutuksen alainen. Henkilön pysäyttäminen ei ollut perustunut ajovirheisiin eikä hänen hallustaan ollut pysäyttämisen jälkeen löytynyt huumausainetta. Vaikka henkilön oli luonnehdittu olleen sekavan oloinen, hänestä ei oltu tehty nimenomaisesti huumausaineen käyttämistä tukevia havaintoja. Henkilön päihdetutkimuslomakkeesta ilmeni, että kliinisessä tutkimuksessa tehtyjen kokeiden tulokset ja siinä tehdyt havainnot olivat olleet normaaleja. Korkein oikeus katsoo, että asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella kotietsinnästä päätettäessä ei ole ollut riittäviä syitä epäillä, että henkilö olisi käyttänyt huumausainetta. Kotietsinnältä on siten puuttunut riittävää rikosepäilyä koskeva edellytys.

Lisäksi korkein oikeus katsoi, että kotietsinnän toimittaminen kiireellisesti on ollut sinänsä perusteltua. Etsintää puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja punnittaessa on kuitenkin annettava olennainen merkitys kotirauhan suojan turvaamiselle yöaikana tapahtuvaa häiriötä vastaan. Huumausaineen käyttörikoksesta yksinään tuomitaan käytännössä lähes poikkeuksetta lievä sakkorangaistus. Epäilyn kohteena ovat siten olleet verraten lieviksi arvioidut rikokset, joissa ei ole ollut kysymys huumausaineen levittämisestä.

Henkilön kotiin tehtävästä kotietsinnästä päätettäessä oli ollut tiedossa, että hänen puolisonsa ja lapsensa ovat asunnossa. Jo etukäteen on ollut selvää, ettei etsintä ole voinut tapahtua aiheuttamatta häiriötä ainakin henkilön puolisolle. Koska henkilöä ei ole epäilty huumausaineen levittämisestä, etsinnän kiireellinen toimittaminen ei ole ollut tarpeen mahdollisesti löydettävästä huumausaineesta ulkopuolisille odotettavissa olevan uhan torjumiseksi. Toisaalta etsinnän siirtäminen toimitettavaksi kello 6:n jälkeen olisi edellyttänyt henkilön kiinniottamista etsinnän alkamiseen saakka, mihin ei muutoin ole ollut tarvetta. Korkein oikeus katsoo, että selvitettävän rikoksen vähäisyys huomioon ottaen kotietsinnän toimittamiseen yöaikaan ei tässä tapauksessa ole ollut lain edellyttämää erityistä aihetta.

Korkein oikeus katsoi, että henkilön kotona aamuyöllä toimitettu kotietsintä on selvitettävänä olleen rikoksen vähäisyys ja kotietsinnästä kotirauhalle aiheutunut loukkaus huomioon ottaen ollut pakkokeinolaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen sisältämän pakkokeinon käytön rajoituksen vastainen. Siten kotietsintä katsottiin tässä tapauksessa olleen lain vastainen.

Olennaisia seikkoja tässä tapauksessa siis oli (1) että pelkästään pikatestistä kieltäytyminen ei ole antanut riittävä syytä epäillä, että henkilö olisi käyttänyt huumeita; (2) kotietsintä oli tehty yöaikaan ja (3) oli tiedossa, että asunnossa olisi muita ihmisiä, jotka häiriintyisivät yöaikaan tehdystä etsinnästä. Oleellista on myös huomata, että tässä tapauksessa alemmat oikeusasteet eivät kiinnittäneet mitään huomiota näihin seikkoihin. Myöskään poliisi ei ollut hahmottanut omassa toiminnassaan mitään väärää.

7.52 Kotietsintä käyttörikosepäilyssä: esimerkkitapaus 2

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2014:58 poliisipartio oli pysäyttänyt henkilön kuljettaman auton liikennetarkastusta varten syyskussa 2011 noin kello 22.00. Tarkastuksen yhteydessä tehdyn puhalluskokeen tulos oli ollut puhdas. Henkilö oli kieltäytynyt huumausaineen pikatestistä, koska piti testiä epäluotettavana. Henkilö määrättiin verikokeeseen tämän mahdollisesti nauttiman huumaavan aineen selvittämiseksi. Turvallisuustarkastuksessa henkilöltä oli löytynyt huumausaineeksi luettavaa lääkettä, jota koskevaa reseptiä hänellä ei ollut mukanaan mutta jonka hän oli luvannut toimittaa poliisille jälkikäteen.

Henkilön kuljettamassa autossa ja hänen hallitsemassaan toisessa autossa sekä hänen asunnossaan oli toimitettu kotietsinnät. Kotietsintä oli tehty kello 23.00 ja asunnossa oli ollut paikalla henkilön naisystävä. Henkilöä oli epäilty rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta ja asunnossa tehdyn kotietsinnän jälkeen myös ampuma-aserikoksesta. Asunnossa tehdyssä kotietsinnässä oli löydetty ja takavarikoitu pistooli, kaksi panoslipasta, eri aseiden patruunoita sekä kaksi grammaa tupakkarouheena ollutta marihuanaa.

Poliisi pysäytti saman henkilön myös uudestaan lokakuussa 2011. Henkilö oli tehnyt ajovirheen ja hän kieltäytyi huumausaineen pikatestistä puhtaaksi osoittautuneen puhalluskokeen tekemisen jälkeen. Poliisin mukaan henkilö kertoi käyttäneensä Xanor-nimistä (huumaavaa ainetta sisältävää) lääkettä, mutta oli jäänyt näyttämättä, että hän olisi todella kertonut näin. Hänen verestään oli aiemmalla kerralla löytynyt huumaavaa ainetta ja hän ei ollut toimittanut edellä mainitun lääkkeen reseptiä. Hänen käyttämäänsä autoon ja hänen asuntoonsa tehtiin kotietsintä. Hänen asunnossa tehty kotietsintä oli perustunut epäilyyn huumausaineen käyttörikoksesta. Asunnosta ei tällä kertaa löytynyt huumausainetta tai muutakaan takavarikoitavaa.

Helsingin käräjäoikeus oli katsonut marraskuussa 2011, että vaikka erityistä huomiota oli kiinnittänyt kotietsinnän perusteina olleiden epäiltyjen käyttörikosten vähäisyys ja menettelyn tarpeellisuus etenkin lokakuussa 2011, ei kotietsintöjen edellytysten voitu silti katsoa puuttuneen. Käräjäoikeus katsoi, että ainoa virheellinen menettely kotietsinnässä oli, ettei henkilölle hänen pyynnöstään huolimatta oltu annettu mahdollisuutta olla läsnä hänen asunnossaan syyskuussa 2011 tehdyssä kotietsinnässä. Helsingin hovioikeus näki asian samalla tavalla syyskuussa 2012.

Korkein oikeus antoi ratkaisunsa elokuussa 2014. Ratkaisussaan korkein oikeus katsoi, ettei huumausaineen pikatestistä kieltäytymisestä sinänsä voida tehdä johtopäätöstä huumausaineen vaikutuksen alaisena olemisesta. Poliisilla on kuitenkin syyskuussa 2011 henkilön ajotavan ja häneltä turvallisuustarkastuksessa löydettyjen huumaavien lääkeaineiden sekä puhtaan puhalluskokeen perusteella ollut syytä epäillä henkilön syyllistyneen rattijuopumukseen kuljettamalla moottoriajoneuvoa käytettyään huumausainetta sekä huumausaineen käyttörikokseen.

Korkein oikeus kuitenkin katsoi, ettei henkilön menettely tai hänen ulkoinen olemuksensa ole viitanneet merkittävään huumausaineen käyttörikokseen ja hänen hallustaan löydettyjen huumaavien lääkeaineiden määrä on ollut vähäinen eikä tapauksessa ole edes epäilty sellaista rikosta, johon liittyisi huumausaineen levittäminen. Korkein oikeus katsoo mainitut seikat huomioon ottaen, että henkilön asunnossa syyskuussa 2011 toimitettu kotietsintä ei ole ollut sillä tavoiteltuun päämäärään nähden järkevässä suhteessa kotietsinnän kotirauhan suojaamiselle aiheuttamiin haittoihin ja että se on siten ollut pakkokeinolaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen kotietsinnälle asettamien rajoitusten vastainen.

Lisäksi korkein oikeus katsoi, että lokakuussa 2011 tehtyyn kotietsintään ei ollut laillisia edellytyksiä, koska pikatestistä kieltäytyminen ei sellaisenaan riitä osoittamaan syyllistymistä huumausaineen käyttörikokseen. Se, että henkilö oli jättänyt toimittamatta aikaisemman rikosepäilyn selvittämisen yhteydessä lupaamansa lääkemääräyksen tai että tuolloin häneen kohdistuneeseen epäilyyn on ollut tämänkertaista vahvempia perusteita, eivät ole merkityksellisiä asioita arvioitaessa kotietsinnän perusteita tällä kertaa.

Olennaisia seikkoja tässä tapauksessa siis oli syyskuun 2011 osalta, että (1) ajovirheet, hallusta löytynyt huumelääke ja puhdas puhalluskoe ovat antaneet aihetta epäillä huumausaineen käytöstä, mutta (2) tapauksen vähäisyydessä ei ollut riittäviä perusteluja tehdä kotietsintää yöaikaan. Olennaista lokakuun 2011 osalta oli se, että ajovirheet ja pikatestistä kieltäytyminen eivät ole antaneet riittävää syytä epäillä, että henkilö olisi käyttänyt huumeita. Oleellista on myös huomata, että tässä tapauksessa alemmat oikeusasteet eivät kiinnittäneet mitään huomiota näihin seikkoihin. Myöskään poliisi ei ollut hahmottanut omassa toiminnassaan mitään väärää. 

7.53 Tapauksia korkeimman oikeuden ratkaisujen jälkeiseltä ajalta

Poliisihallituksen toukokuussa 2015 antamassa koti- ja paikanetsintää koskevassa ohjeessa kiinnitettiin huomiota ratkaisuun KKO 2014:57 (Poliisihallitus 2017a). Tästä huolimatta kotietsinnöissä on ollut huomautettavaa ohjeen antamisen jälkeenkin. Kenties jatkuva huomauttaminen kuitenkin näkyy käyttörikoksien perusteella tehtyjen kotietsintöjen määrän jatkuvassa vähenemisessä.

Huom. seuraavissa tapauksissa on opasta kirjoittaessa oltu pelkkien uutistietojen varassa, joten tiedossa ei välttämättä ole kaikkia oleellisia yksityiskohtia tai onko asian käsittely jatkunut ylemmässä oikeusasteessa.

Lokakuussa 2014 uutisoitiin, että Helsingin hovioikeus on todennut lainvastaiseksi poliisin tekemän kotietsinnän, joka tehtiin iltakymmenen jälkeen rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta epäillyn henkilön asuntoon. Henkilö oli kieltäytynyt pikahuumetestistä, hänellä oli aiempaa huumausainetaustaa ja autosta löytyi kaksi lääkepurkkia. Hovioikeuden mukaan kotietsintä oli pakkokeinolain vastainen, koska epäilyt koskivat lieviä rikoksia, ja kotietsintää ei saa tehdä ilman erityistä syytä kello 21:n ja 6:n välillä (Turun Sanomat 2014).

Helmikuussa 2015 uutisoitiin, että Turun hovioikeus katsoi huumausaineen käyttörikoksen perusteella yöaikaan tehdyn kotietsinnän laittomaksi. Loppuvuonna 2013 poliisin huumekoira merkitsi henkilön normaalin katuvalvonnan yhteydessä. Henkilötarkastuksen yhteydessä poliisi tunnisti miehen tavaroissa kannabiksen hajun. Käyttörikosepäilyn takia tehtiin kotietsintä. Henkilön nukkumassa ollut puoliso jouduttiin herättämään. Etsinnässä löytyi käyttövälineitä, joissa oli jäämiä huumausaineista. Henkilö myönsi käytön (Härkönen 2015).

Kesäkuussa 2016 uutisoitiin, että poliisi oli mennyt päivällä henkilön asunnolle, esittänyt kotietsintämääräyksen ja kertonut epäilevänsä henkilön kasvattavan kannabista asunnossaan. Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Poliisit olivat katselleen asuntoa noin kymmenen minuuttia ja todenneet, että kotietsinnälle ei ole tarvetta ja jättivät kotietsintäpöytäkirjan tekemättä. Oikeusasiamies velvoitti poliiseja tekemään pöytäkirjan ja muistutti, että asiassa ei ollut merkitystä sillä, että etsintä oli kestänyt vain vähän aikaa ja ollut pintapuolinen (Tenhunen 2016).

Heinäkuussa 2016 uutisoitiin, että poliisi pysäytti ajoneuvoyhdistelmän, jonka kyydissä olleen miehen silmät olivat olleet punaiset. Henkilötarkastuksessa henkilöltä löytyi reseptilääkepurkki sekä silmätippapullo. Henkilö kertoi silmien punoituksen johtuvan silmätulehduksesta ja hän esitti poliisille reseptin kyseisiin lääkkeisiin mutta kieltäytyi huumepikatestistä, koska hänen ADHD-lääkityksensä näkyisi hänen mukaansa testissä positiivisena amfetamiinille. Henkilö vietiin terveysasemalle näytteenottoa varten. Terveysasemalla poliisi ilmoitti miehelle, että häntä epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta hänen siirrettyään keskelle pihaa jäänyttä kuorma-autoa. Henkilön asuntoon tehtiin kotietsintä, josta ei löytynyt mitään. Kymenlaakson käräjäoikeus totesi kotietsinnän olleen pakkokeinolain vastainen (Mäkinen 2016).

Huhtikuussa 2017 uutisoitiin kahdesta tapauksesta. Toisessa poliisi oli löytänyt turvallisuustarkastuksessa naisen laukun pohjalta kannabiskasvin oksan pätkän. Nainen oli myös kertonut asunnossaan nautitun aiemmin muun muassa lakka-huumetta. Tämän johdosta henkilön asuntoon tehtiin kotietsintä. Mitään takavarikoitavaa ei kuitenkaan löytynyt. Oikeus katsoi kotietsinnän olleen suhteellisuusperiaatteen vastainen. Toisessa tapauksessa poliisi tapasi sekavan henkilön, jonka poliisi epäili olevan huumeiden vaikutuksen alaisena, koska tämä ei haissut alkoholille. Henkilö oli kertonut kärsineensä sokeritaudin ja ottamansa lihasrelaksantin vaikutuksista. Henkilön kotiin tehtiin kotietsintä, jossa takavarikoitiin muutama Panacod-tabletti sekä parikymmentä doping-aineeksi luokiteltavaa lääkettä. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että pelkästään sekava käyttäytyminen ei voi olla perusteena kotietsinnälle ja kotietsintä katsottiin suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi (Eklund 2017a).

Lokakuussa 2018 uutisoitiin tapauksesta, jossa hätäkeskukseen oli tullut ilmoitus, jonka mukaan erään asunnon ikkunalaudalla oli kaksi kannabiskasvia muistuttavaa kasvia lampun alla. Kasveja ei voinut havaita kadulta käsin, joten Poliisi meni ensin hätäkeskukseen soittaneen henkilön asuntoon, josta kasvit näkyivät noin 30 metrin etäisyydeltä. Kasvien päällä oli valaisin ja kasvatuksessa käytettiin myös tuuletinta. Asuntoon tehtiin kotietsintä, jossa selvisi, että kasvit ovat chiliä. Kymenlaakson käräjäoikeus totesi, että kasvit poikkeavat ulkonäöltään melko paljon kannabiksesta. Kasvit olivat kuitenkin melko pieniä, eikä poliisin näköhavainto toisesta asunnosta voinut olla kovin tarkka. Kasvien kasvatustapa viittasi kannabikseen, joskin ikkunalauta on laittomaan kasvatukseen poikkeuksellinen alusta. Oikeuden mukaan poliisilla oli syytä epäillä huumausainerikosta niiden seikkojen perusteella, jotka olivat tiedossa kotietsinnästä päätettäessä, joten poliisilla oli oikeus mennä asuntoon ja asiassa meneteltiin lain edellyttämällä tavalla (Kymen Sanomat 2018).

Toukokuussa 2020 uutisoitiin tapauksesta, jossa poliisi oli saanut vinkin, että rappukäytävässä haisee huumeet. Poliisi huomasi, että tietystä asunnosta tulee kannabiksen hajua. Partio soitti asunnon ovikelloa noin kello yhdentoista aikaan illalla. Mies myönsi, että oli polttanut kannabista hetki sitten. Poliisi tarkasti asunnon ja takavarikoi asunnosta amfetamiinia ja kannabista. Poliisin mielestä kyseessä ei ollut kotietsintä vaan tila oli tarkastettu turvallisuuden takaamiseksi, ja että henkilö oli itse osoittanut poliiseille asunnossa olevat huumausaineet. Turun hovioikeus katsoi, että kyseessä oli kotietsintä, johon ei oltu hankittu tarvittavaa päätöstä ja jonka suorittamiselle yöaikaan ei ollut erityisiä perusteluita. Aiemmin käräjäoikeudessa poliisin toiminnassa ei oltu katsottu olevan huomautettavaa (MTV Uutiset 2020, Salminen 2020).

7.6 Laite-etsintä

Pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 20 §, 21 § ja 22 § mukaan tietosisältöön kohdistettavaa etsintää voidaan tehdä tietokoneen, telepäätelaitteeseen tai muuhun vastaavan tekniseen laitteeseen tai tietojärjestelmään.

Laite-etsintä saadaan toimittaa, jos on syytä epäillä, että on tehty rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta ja etsinnässä voidaan olettaa löytyvän tutkittavana olevaan rikokseen liittyvä takavarikoimiskelpoinen asiakirja tai tieto. Huumausaineen käyttörikos täyttää rangaistusasteikon kriteerin. Etsinnän tuloksellisuuden odotusta koskevaa kriteeriä on arvioitava tapauskohtaisesti.

Päätös paikkaan kohdistuvan etsinnän toimittamisesta saadaan ulottaa koskemaan myös etsinnän toimittamispaikassa olevaa teknistä laitetta tai tietojärjestelmää.

Poliisi saa ottaa teknisen laitteen haltuunsa laite-etsinnän toimittamista varten. Etsinnän jälkeen laite on ilman aiheetonta viivytystä palautettava. Jos laite-etsintää ei voida viivytyksettä toimittaa, laite on takavarikoitava.

Laite-etsinnän sääntöihin on todennäköisesti tulossa jonkinlaisia muutoksia, sillä Euroopan unionin tuomioistuin linjasi 4.10.2024 antamassa tuomiossaan, että kaiken puhelimeen tallentuneet tiedot voivat mahdollistaa hyvin tarkkojen päätelmien tekemisen kyseisen henkilön yksityiselämästä ja niihin voi sisältyä erityisen arkaluontoisia tietoja. Tällaisiin tietoihin pääsy vaatii joko tuomioistuimen tai riippumattoman hallintoelimen suorittamaa etukäteisvalvontaa asianmukaisesti perusteltua kiireellistä tapausta lukuun ottamatta (Euroopan unionin tuomioistuin 2024). Tämä on ristiriidassa Suomessa voimassa olevan lain kanssa ja Var­si­nais-Suo­men kä­rä­jä­oi­keus antoi asiassa 20.1.2025 ratkaisun, jonka mukaan poliisilla ei ollut ollut toimivaltaa päättää kysymyksessä olevasta laite-etsinnästä eikä tuomioistuimen jälkikäteistä kontrollia voitu pitää riittävän tehokkaana oikeussuojakeinona. Käräjäoikeus määräsi poliisilla olevat jäljennökset laitteiden sisällöstä hävitettäväksi (Tuomioistuinlaitos 2025). Var­si­nais-Suo­men kä­rä­jä­oi­keuden antama päätös ei ole lain voimainen, jos poliisi valittaa päätöksestä hovioikeuteen.

Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan vuonna 2014 laite-etsintöjä tehtiin yhteensä 4177 kpl ja vuonna 2024 laite-etsintöjä tehtiin 9772 kpl. Samalla kun laite-etsintöjen kokonaismäärä on 10 vuoden aikana noussut melko tasaisesti, huumausaineen käyttörikoksen takia tehtyjen laite-etsintöjen osuus kaikista laite-etsinnöistä on jatkuvasti vähentynyt (StatFin 2025a).

Kuvaaja 3. Laite-etsintöjen lukumäärät huumerikoksissa vakavimman rikosnimikkeen mukaan (StatFin 2025a):

7.7 Henkilöntarkastus

Pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 30 § ja 31 § mukaan henkilöntarkastus voidaan tehdä sen tutkimiseksi, mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai muuten yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa.

Henkilöntarkastus voidaan tehdä mm. jos henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta ja etsinnässä voidaan olettaa löytyvän tutkittavana olevaan rikokseen liittyvä, takavarikoimiskelpoinen esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä. Huumausaineen käyttörikos täyttää rangaistusasteikon kriteerin. Etsinnän tuloksellisuuden odotusta koskevaa kriteeriä on arvioitava tapauskohtaisesti.

7.8 Henkilönkatsastus

Pakkokeinolain (806/2011) 8 luvun 30 § ja 32 § mukaan henkilönkatsastuksessa voidaan tarkastaa keho, ottaa veri- tai muu näyte tai tehdä muu kehoon kohdistuva tutkimus.

Henkilönkatsastus voidaan tehdä jos on todennäköisiä syitä epäillä henkilöä mm. rattijuopumuksesta tai huumausaineen käyttörikoksesta ja voidaan olettaa löytyvän tutkittavana olevaan rikokseen liittyvä, takavarikoimiskelpoinen esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä.

Jos epäilyyn ei ole todennäköisiä syitä, henkilö saadaan katsastaa vain, jos erittäin pätevin perustein voidaan olettaa löytyvän edellä mainitun laatuinen esine, omaisuus, asiakirja, tieto tai seikka.

7.9 Koe nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi

Pakkokeinolain (806/2011) 9 luvun 2 § mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja voidaan määrätä kokeeseen henkilön mahdollisesti nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi. Kokeesta kieltäytymisen taikka kokeen suorittamisen turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi voidaan toimittaa henkilönkatsastus.

7.10 Turvallisuustarkastus

Poliisilain (872/2011) 2 luvun 12 § (753/2017), 13 §, 14 § ja 15 § mukaan poliisilla oikeus kiinniottamisen, pidättämisen, vangitsemisen, säilöön ottamisen ja muun henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvan toimenpiteen yhteydessä tarkastaa, mitä henkilöllä on vaatteissaan tai muuten yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi vaarantaa säilyttämisensä taikka aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille.

Poliisi voi virkatehtävän suorittamisen yhteydessä tehdä henkilölle tarkastuksen tällaisten esineiden tai aineiden löytämiseksi muussakin tapauksessa, jos se perustellusta syystä on tarpeen poliisimiehen työturvallisuuden ja virkatehtävän suorittamisen varmistamiseksi. Pois on otettava myös esineet tai aineet, joiden hallussapito on muuten lain tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen nojalla kielletty.

Turvallisuustarkastus toimitetaan käsin tunnustelemalla, koulutettua koiraa käyttäen, metallinilmaisinta tai muuta vastaavaa teknistä laitetta käyttäen taikka muulla niihin rinnastettavalla tavalla.

Poliisilla on oikeus ottaa tilapäisesti poliisin haltuun räjähdysaineet ja muut vaaralliset esineet tai aineet siltä, jonka voidaan perustellusti epäillä ikänsä, päihtymyksensä, mielentilansa tai muiden olosuhteiden perusteella aiheuttavan välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Jollei esinettä tai ainetta voida vaaratta palauttaa, myydä tai luovuttaa (jos se on esimerkiksi syytä takavarikoida) tai jos kysymys on vähäarvoisesta esineestä tai aineesta, päällystöön kuuluva poliisimies voi määrätä esineen tai aineen hävitettäväksi.

Myös poliisilain (872/2011) 3 luvun 1 §, 2 § ja 3 § mukaan poliisilaitoksissa ja muissa poliisin toimitiloissa voidaan järjestää turvatarkastuksia turvallisuudesta huolehtimiseksi, järjestyksen turvaamiseksi ja omaisuuden suojelemiseksi. Turvatarkastuksessa voidaan tarkastaa poliisin toimitiloihin saapuvat ja siellä olevat henkilöt sekä heillä mukanaan olevat tavarat. Turvatarkastus voidaan tehdä metallinilmaisinta tai teknistä laitetta käyttäen. Henkilön mukana olevat tavarat voidaan tarkastaa myös muulla tavoin. Jos turvatarkastuksen perusteella tai muutoin on perusteltua syytä epäillä, että henkilöllä on mukanaan esine tai ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle, järjestykselle tai omaisuudelle niin henkilö voidaan tarkastaa esineen tai aineen löytämiseksi. Henkilöltä voidaan ottaa pois tarkastuksessa tai muuten löydetty edellä mainittu esine tai aine tai jonka hallussapito on muuten lain tai sen nojalla annetun määräyksen nojalla kielletty. Pois otetut esineet ja aineet on, jollei siihen ole lain mukaan estettä, palautettava tarkastetulle hänen poistuessaan poliisin toimitiloista.

Lisäksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) 3 luvun 47 § mukaan järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa sellaiset esineet tai aineet, joilla voitaisiin aiheuttaa vaaraa järjestykselle tai turvallisuudelle taikka joiden hallussapito toimialueella on kielletty lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaan. Järjestyksenvalvojalla on myös oikeus ottaa pois hänen toimialueellaan olevalta henkilöltä tarkastuksessa tai muuten löydetyt edellä mainitun kaltaiset esineet tai aineet. Kokoontumislain (530/1999) 4 luvun 23 § mukaan järjestäjällä ja poliisilla on oikeus kieltää päihdyttävien aineiden hallussapito yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa.